 |
| Nakkipiilo ei ole mikään varsinainen terveysherkku. |
Vietimme vuoden tauon jälkeen jälleen uutta vuotta ystäväporukalla Levillä.
Nautimme lumisista maisemista, ulkoilusta ja kotoisista illoista mökin takkatulen äärellä. Ehdimme me aikuiset pikkuisen käydä juhlimassakin, kun lapsenhoitovuoroja jaettiin.
Me lähdimme ajelemaan kohti Leviä jo tapaninpäivänä aamuvarhaisella. Auto starttasi Espoosta kello 5 aamulla, ja mökin pihaan Levillä karautimme kello 17.00 alkuillasta. Kaksivuotias matkusti todella sitkeänä sissinä takapenkillä. Mitään ongelmia matkanteossa ei ollut, mutta emme me niitä odottaneetkaan. Tämä tenava on kaikeksi onneksi aina ollut erinomainen automatkustaja. Pysähdyimme matkalla yhden ainoan kerran. Tauko kesti noin 50 minuuttia, minkä aikana söimme ja lapsi pääsi purkamaan energiaa isolla leikkipaikalla.
 |
| Uudenvuoden rento mökkidinneri. |
Oli ihanaa, että ehdimme olla Levillä yli 10 päivää. Pääsimme mäkeenkin monta monituista kertaa, vaikka emme läheskään joka päivä siellä käyneetkään. Kaksivuotiaasta tuli jo varsin pätevä laskettelija. Treenithän oli aloitettu jo edellisenä talvena huimassa 1 vuoden ja 10 kuukauden iässä.
Laskettelun lisäksi kaksivuotias oppi englantia ainakin ”mommy”- ja ”no, no, no” -sanojen verran. Meillä oli matkassa mukana nimittäin vanhat ystäväni Leedsistä, Kathryn ja Rob sekä heidän viisivuotias Jack-poikansa. Olen tuntenut Kathrynin 9-vuotiaasta saakka, mutta emme olleet nähneet seitsemään vuoteen. Oli todella mukavaa saada nauttia heidän seurastana yli joulun ja uudenvuoden. Ja sitä näki itsekin Lapin ihan uusin silmin, kun mukana oli pari englantilaista, joille kaikki oli aivan ennennäkemätöntä ja eksoottista.
Uutenavuotena päätimme tehdä safkat ihan vain mökillä, mikä tuntui stressittömimmältä vaihtoehdolta. Päivällä osa oli mäessä ja osa muissa aktiviteeteissa, mutta alkuillasta aloimme kerääntyä mökille ja valmistella kokkauksia.
 |
| Uudenvuoden ruoissa ei liikoja kikkailtu. |
Itse otin kontolleni nakkikranssin, jota sitkeästi kutsuin nakkipiiloksi. Englantilaisille kerroin ruokalajin nimen olevan ”hidden sausages”. Paitsi että nakit olivat piilossa, ne olivat myös erikoisnakkeja, sillä hetken mielijohteesta ostin juuresnakkeja, jotka on osittain tehty kasviksista. Kukaan ei huomannut mitään. Nauroimmekin, että tämä oli kaksinkertainen jekutus. Piilossa olivat paitsi nakit, myös kasvikset.
Nakkikranssi oli todella helppo tehdä. Aineksiakaan ei tarvinnut liikaa, mikä on mökkiolosuhteissa aina hyvä. Kaapeista kun ei löydy valmiina mitään erikoisuuksia, tuntuisi tyhmältä ostaa miljoona erilaista purkkia yhtä ruokalajia varten. Ja olihan tämä vähän mielenkiintoisempi tapa syödä nakkeja kuin pelkästään keitettynä perunasalaatin kanssa. Tosin niitäkin toki juhlapöydästä löytyi :)
Nakkikranssi ei ole varsinaista gourmet-ruokaa tai hienostelua, vaan valmista piirakkataikinaa ja nakkeja. Mutta kyllähän se silti näyttävän näköinen koristus on juhlapöytään! Meidän seitsemän aikuisen ja neljän lapsen seurue söi nakkikranssin viimeiseen muruseen asti helposti.
Nakkikranssi (katso koko resepti Yhteishyvän sivuilta täältä)
1 iso lehtitaikinalevy
4 rkl makeaa chilikastiketta
2 rkl ketsuppia
150 g juustoraastetta
6 nakkia
1 kananmuna
1 tl oreganoa
Lisäksi:
250 g kirsikkatomaatteja
rapeita salaatinlehtiä
