VIIKKO 8
Olin päättänyt, että tänä jouluna en lähetä joulukortteja. Lähetysrumbaa kun on ollut jo vauvan ristiäiskutsujen ja kiitoskorttien kanssa. Poika sai syntymänsä jälkeen muistamisia niin paljon, että taisimme laittaa matkaan lähes 50 kiitoskorttia. Siinä mielessä tämä vuosi on ollut meille yhtä suurta joulua, kortteja ja paketteja on riittänyt. Se on ilahduttanut poikaa, äitiä ja isää suuresti.
Monista yllätyslahjoista on tullut suuria suosikkeja. Esimerkiksi eräät mieheni sukulaiset, joita en ole itse edes koskaan nähnyt, lähettivät valkoisen nallehaalarin. Se on ollut koko syksyn ajan pojan pääasiallinen vaatekappale :) Eräiden ystävien tuoma soiva ja tähtikuvioita seinälle heijastava laite on nyt osa jokailtaista nukkumaanmenorituaalia. Jättikiitos vielä kaikille meitä muistaneille!
Joulukorttien lähettämisen suhteen mieleni muuttui, kun ihana, lahjakas ystäväni Tuuli toi Kotkasta tuliaisina itse suunnittelemiaan, merihenkisiä joulukortteja. Tuuli tekee Tandem Graphics -mainostoimistonsa kautta erilaisia graafikon ja välillä myös valokuvaajan töitä, mutta jonkun aikaa hän on kaiken muun ohessa julkaissut itse suunnittelemaansa, merihenkistä mallistoa.
Tuulin suunnittelemat puna-valko-siniset O-hoi-joulukortit ovat paitsi tyylikkäitä ja raikkaita, myös hauskoja ja oivaltavia. Meri Xmas ja Sea(son) Greetings saavat hymyn huulille ja sopivat tällaisen entisen merikaupunki-kotkalaisen, merta rakastavan ja veneilystä pitävän tyypin joulukorteiksi mainiosti. Näitä on pakko saada postiin!
Korttien ohella sain Tuulin suunnittelemat lautasliinat ja keittiöpyyhkeen. Jos et ole vielä keksinyt joululahjaa jollekin läheisellesi, Tuulin tuotteet (joita voi tilata täältä) ovat mainio idea! Tyylikkäiden tuotteiden ohella saat iloa siitä, että tuet suomalaista tuotantoa ja pienyrittäjää.
Itse aion ehdottomasti hankkia Suomessa tehtyjä lahjoja, mutta myös tehdä osan joulun muistamisista itse. Minun tapauksessani se ei tarkoita käsitöitä tai askarteluja (huonoin koskaan saamani numero koulussa oli käsitöistä), vaan leipomista tai joulukarkkien tekemistä.
Aloitin projektin tekemällä lumipalloa muistuttavia makeisia. Etsin sopivaa makeisohjetta jonkin aikaa, sillä moniin tarvitaan sokerilämpömittari, jollaista en omista. Kannattaisi ehkä hankkia se mittari, niin monet herkulliset toffeereseptit tulisivat mahdollisiksi!
Lumipallojen resepti oli karkkireseptiksi yksinkertainen. Erikoista oli se, että yksi ainesosa oli vaniljakastikepussin jauhe. Itselleni tämä jauheesta tehtävä vaniljakastike merkitsee lapsuuden täytekakkuja: äiti täytti ne aina vaniljakastikkeella ja banaanilla.
Resepti oli helppo ja palleroista tuli sieviä. 200 grammaa valkoskulaata kuorrutukseen oli vähän hintsu määrä, viimeisissä palleroissa kuorrutetta joutui säästelemään ja kaapimaan viimeisenkin tipan kulhon reunoilta. Suklaata voi siis hyvin sulattaa vähän enemmänkin.
Ohjeessa kehotetaan säilyttämään lumipallot jääkaapissa, mutta säilyvyydestä ei mainita mitään. Veikkaan kuitenkin, että tätä erää ei kannata aivan jouluun asti säästellä. Lumipalloja onkin siis luvassa ainakin sille ystäväperheelle, jonka luo olemme menossa yökylään tällä viikolla.
On se joulu vain ihana syy kertoa läheisille ja ystäville kortilla tai pienellä lahjalla, kuinka tärkeitä he ovat! Ehkä palaan ajatukseen kortittomasta joulusta sitten seuraavana vuonna…
Koko resepti löytyy Dansukkerin sivuilta täältä.
Ainekset:
200 g huoneenlämpöistä voita tai margariinia
3 dl Dansukker Tomusokeria
5 1/2 dl kaurahiutaleita
1 1/2 dl vaniljakastikejauhetta
2–4 rkl kylmää vettä
200 g valkosuklaata
kookoshiutaleita
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti