maanantai 22. toukokuuta 2017

Yksisarvisjäädykettä ja kirsikankukkia

VIIKKO 24

Ennen pakastamista yksisarvisjäädykkeen värit näyttivät vielä melkein pastelleilta.

Näin viime viikolla Facebookissa videon yksinkertaisesta herkusta, joka näytti aivan uskomattoman kauniilta ja älyttömän hyvältä. Hulluinta oli, että lisäksi se oli vieläpä terveellistä! Sokerin sijasta herkku makeutettiin hunajalla, eikä sen ainesosaluetteloon kuulunut kuin marjoja/hedelmiä ja jogurttia.

Päätin heti, että tätä pitää kokeilla. Englanniksi herkun nimi on ”unicorn yogurt bark”, mutta olkoon se suomeksi vaikka yksisarvisjäädyke. Yksisarvisvärit eli hempeät pastellit ovat olleet in jo pitkään kaikessa aina hiuksista leivonnaisiin. Ja ovathan nuo sävyt kieltämättä sööttejä ja tuovat kivasti mieleen lapsuuden My Little Pony -leikit.


Vain jogurttia, marjoja, hedelmää, hunajaa ja kookoslastuja.


Olin sopinut ystävien kanssa sunnuntaiksi piknikin Roihuvuoren kirsikkapuistoon, missä vietettiin kirsikankukkien kunniaksi japanilaista hanami-juhlaa. Päätin, että yksisarvisjäädyke sopii oikein hyvin piknikevääksi, vaikka sen kuljettaminen vaatikin hieman kylmäpusseja ja pakkaamista.

Facebookin videolla jäädykkeen tekeminen näytti käsittämättömän helpolta. Kaikkia kolmea ainesosaa, eli mangoa, mustikoita ja vadelmia kehotettiin käyttämään kipollinen, ja lisäämään kuhunkin kipollinen kreikkalaista jogurttia. No, itse huomasin, että resepti ei toimi tällaisilla tasamäärillä hyvin.

Mustikka värjää niin, että jogurtista tuli nätin vaaleansinisen sijasta tumman violettia. Mango taas oli väriltään niin hento, että jogurtti näytti valkoiselta, ei keltaiselta. Valmis mangosose olisi varmasti toiminut värjääjänä hedelmää paremmin, mutta juuri tällä kertaa vauvan ruokavarastosta ei löytynyt hätäapua. Parhaiten onnistui vadelmajogurtti, mutta vähän liian tummaa siitäkin tuli.




Ennen pakastimeen laittamista jäädyke näytti vielä ihan ok:lta, mutta pakastuksen aikana mustikan väri syveni entisestään, ja pois otettaessa jäädyke ei enää muistuttanut sävyltään lainkaan yksisarvista. Lopputulos oli auttamatta liian tumma ja räikeä.

Toinen pettymys oli, että vaikka jäädykelevy näyttää suklaalta, se ei ole yhtä hyvää. Maku oli melkoisen mitätön. Mieluummin söisin jogurtin marjojen ja hunajan kanssa ihan ilman pakastusta. Yksisarvisjäädyke ehdottomasti näyttää paremmalta kuin maistuu, ja tällä kertaa se ei edes näyttänyt erityisen hyvältä :D

Näyttää suklaalta, mutta maku on jotain vallan muuta. Tai oikeastaan makua ei kauheasti ole.


Uusi tuttavuus tässä reseptissä olivat kookoslastut, joita tuli jäädykkeen päälle koristeeksi. Ne ovat huomattavasti elegantimpi tapa käyttää kookosta koristelussa kuin iänikuiset kookoshiutaleet. Niille tulee varmasti käyttöä jatkossakin.


Roihuvuoren kirsikkapuiston hanami-juhla veti sunnuntaina puiston aivan täyteen iloista piknik-kansaa.



Meidän kirsikankukkapiknikkimme oli yksisarvisjäädykkeen epäonnisuudesta huolimatta ihana. Aurinko paistoi täydeltä terältä, tuntui viimein kesältä ja istuimme juttelemassa monta tuntia. Kirsikkapuut olivat aivan uskomattoman kauniita!




Pikkumies konttaili ympäriinsä ja kävi ahkerasti tervehtimässä naapurivilttien ihmisiä. Poika oppi viime viikolla jo kävelemäänkin, mutta konttaaminen on toistaiseksi nopeampi ja varmempi etenemiskeino.

Yksisarvisjäädyke (katso koko resepti täältä):

1 kupillinen mustikoita
1 kupillinen mangokuutioita
1 kupillinen vadelmia
3 kupillista kreikkalaista jogurttia
3 teelusikallista hunajaa
1/2 kupillista kookoslastuja




maanantai 15. toukokuuta 2017

Ensimmäinen äitienpäivä

VIIKKO 23



Eilen vietin elämäni ensimmäistä äitienpäivää. Se oli hyvä päivä. Heräsimme mökiltä Haminassa, missä olimme viettämässä viikonloppua ystävien kanssa. Pian kuitenkin suuntasimme takaisin kotikonnuille ja äitienpäivälounaalle mieheni vanhemmille.

Mieheni äiti ja poikamme mummi sai tuomisina paitsi ruusuja, myös kakun. Ruoat tulivat tilattuna ravintolasta, mutta halusin ehdottomasti tehdä kahvittelua varten jotakin äitienpäivään sopivaa herkkua. Koska lauantai kului mökkitunnelmissa, tein kakun valmiiksi jo perjantaina. Juustokakku oli hyvä valinta, koska se ainoastaan paranee siitä, että odottaa pari yötä jääkaapissa.



Mangojuustokakku sai koristeekseen kiwihedelmää ja pensasmustikoita, joita vauvatkin pystyivät herkuttelemaan kahvipöydässä.


En ole koskaan aiemmin tehnyt perinteistä mango-juustokakkua. Ajattelin, että raikkautensa ja kauniin värinsä vuoksi se sopii keväiseen juhlaan hyvin. Kakku saikin kehuja juuri raikkaudesta ja siitä, että ei ole liian makea. Ainoa ongelma oli sopivien koristeiden keksiminen. Olisin halunnut jotain raikkaampaa, esimerkiksi limen paloja, mintun lehtiä ja punaisia viinimarjoja. Ajan ja shoppausmahdollisuuksien puutteen vuoksi päädyin kuitenkin lopulta kiwiin ja pensasmustikoihin. Ne ovat kyllä hyviä, vaikka eivät saaneet kakkua näyttämään trendikkäimmältä mahdolliselta.

Oli mukavaa viettää iltapäivä yhdessä perheen kanssa. Harmi vain, että omalle äidille onnentoivotukset piti lähettää matkojen päästä! Onneksi hän oli juuri alkuviikosta käymässä kylässä, ja sai jo silloin lahjat mukaansa.

Poika viihtyi leikeissä puoli vuotta vanhemman serkkupoikansa kanssa, vaikka eivät tämän ikäiset vielä kovin paljon ota kontaktia toisiinsa. Näen kuitenkin jo silmissäni sen hulinan, mitä kaksikko tulevaisuudessa saa yhdessä aikaiseksi :)!

Itse sain äitienpäivälahjaksi ruusuja, lahjakortin kasvohoitoon ja juuri yhdeksän kuukautta täyttäneen pojan värikylvyssä tekemän sydänmaalauksen.

Ihkaensimmäiset omat äitienpäiväruusut!


Äitienpäivänä(kin) ajattelin sitä, että äitinä oleminen on ollut miljoona kertaa mahtavampaa kuin osasin ikinä odottaa. Tavallaan kaikki on muuttunut, mutta ei kuitenkaan mikään. Poika on tullut mukaan menoon ja tehnyt kaikesta vielä hienompaa. Perheenlisäys ei tarkoita, että pitäisi sulkeutua kotiin: me olemme reissanneet, menneet ja tehneet pikkuisen kanssa kaikenlaista aivan alusta saakka, vaikka toisaalta olemme pitäneet kiinni myös vanhempien omasta ajasta ja harrastuksista.


Meidän 9-kuukautinen maalasi äidille sydäntaideteoksen, materiaalina siinä on käytetty muun muassa puolukkaa.


Kaiken kaikkiaan vauvavuosi on ollut tähän asti paljon helpompi ja hauskempi kuin uskalsin kaiken etukäteen kuullun perusteella toivoa. Toki meillä on käynyt myös tuuri siinä, että poika on terve, hyväuninen ja luonteeltaan rento. Hän ei stressaa eikä kaipaa rutiineja. Poika ei myöskään vierasta ketään ja viihtyy missä vain, jos pääsee konttaamaan ja tutustumaan paikkoihin. Vilkas, raisu ja hyvin fyysinen ikiliikkuja hän kyllä on, joten perässä juoksemista varmasti riittää lähikuukausina ja -vuosina.





Mangojuustokakun koko resepti löytyy K-marketin sivuilta täältä.

Pohja:

200 g täysjyvä-Digestive-keksejä
75 g voita

Täyte:

5 liivatelehteä
1 tlk mangoviipaleita sokeriliemessä
1 tlk vispikermaa
1 prk maitorahkaa
1 rs maustamatonta tuorejuustoa
3/4 dl sokeria
2 rkl sitruunamehua

Kiille:
180 g mangososetta
3 liivatelehteä

2 rkl vettä

lauantai 6. toukokuuta 2017

Letut kruunasivat kevään ensimmäisen mökkipäivän

VIIKKO 22


Voiko enempää mökkifiilistä olla: lettuja, mansikkahilloa ja kahvia.


Vappu oli aikamoista hulinaa ja olimme kovasti menossa jäätävästä säästä huolimatta. Juhlavyöryn jälkeen olikin mukava lähteä rauhoittumaan mökille, missä emme olleetkaan vierailleet sitten tammikuun.

Olimme mökillä kaksi yötä, tulimme yhdeksi yöksi kotiin ja nyt olemme taas mökillä nauttimassa auringosta. Parempi ottaa kaikki irti tästä keväisestä säästä, jos ennusteet toteutuvat ja ensi viikolla sataa jälleen räntää. Vauva rakastaa mökillä olemista: täällä on uudet paikat tutkittavaksi ja ulkona tulee oltua paljon enemmän.


Viimeinkin keväinen sää!

Kevään ensimmäisen mökkivisiitin kunniaksi tein jälkiruoaksi lettuja. Ihan vain perinteisiä lettuja ja niiden kanssa kaupan mansikkahilloa. Olen itse aika lailla vetänyt dieettiä koko alkuvuoden, mutta nyt annoin itselleni luvan nauttia kaksi plättyä. Ai että oli hyvää! Kyllähän se niin on, että kun herkut sallii itselleen vain hyvin harvoin, ne maistuvat vielä miljoona kertaa paremmalta.

Lettujen tekemiseen minulla ei ole mitään yhtä luottoreseptiä, vaan kaivan joka kerta tehdessäni niitä vain jonkin reseptin jostakin esiin. Tällä kertaa tartuin Valion perusreseptiin, jossa ei ollut mitään valittamista.


Lättykasasta tuli sen verran iso, että niitä jäi reilusti vielä seuraavalle päivällekin.



Lettujen tekeminen taitaa kyllä olla enemmän kokkaamista kuin leipomista, mutta luulen, että muuta ei enää tällä viikolla tule tehtyä. Mökillä kun on kivempi keskittyä ulkoiluun kuin keittiöhommiin!


LETUT (katso koko resepti Valion sivuilta täältä)

3 munaa
6 dl kevytmaitoa
3 dl vehnäjauhoja
1 rkl sokeria
1 tl suolaa

+ voita/Oivariinia paistamiseen