perjantai 18. elokuuta 2017

Syytä juhlaan ja kolmeen kakkuun: Vauhtiveikkomme täytti vuoden!




Uskomatonta, mutta totta! Meidän poika täytti viikko sitten yhden vuoden. Vuosi on mennyt käsittämättömän nopeasti. Vastahan me tulimme sairaalasta kotiin sen pikkuisen nyytin kanssa!

Nyt meillä asuu taapero, joka ehtii joka paikkaan ja on kiinnostunut kaikesta. Sohvalla käveleminen ja pomppiminen on tämän hetken suurin KIELLETTY ykkösjuttu. Kaveri on paikalla aina myös välittömästi, jos astianpesukone, pyykkikone tai roskakaappi avataan. Kaikki kodin kaapit ja vessanpönttö on suljettu salvoilla, sillä vahtiminen ja kieltäminen kävi kerta kaikkiaan liian isoksi rastiksi.

Poika näkee aina myös jo kaukaa, jos kännykkä, kaukosäädin tai muu kielletty tavara on jäänyt hänen ulottuvilleen. Kasvot leviävät hymyyn ja alkaa ilkikurinen spurtti kohti kiellettyä asiaa. Suurinta hupia on saada aikuinen peräänsä, kun on tekemässä tihutöitä.

Vilkkaudestaan huolimatta lapsi on aurinkoinen hymypoika, joka lähestyy asioita ja ihmisiä rohkeasti ja uteliaasti. Pellavapää on ikäisekseen pitkä ja vauhdikas, joten monet eivät usko, että mittariin tuli vasta vuosi.



Päätimme jo hyvissä ajoin, että tänä vuonna pojan synttäreistä ei tule mitään spektaakkelia (tapojemme vastaisesti). Juhlimme häitämme vasta heinäkuussa, joten tuntui, että energiaa suureellisiin järjestelyihin ei ole. Lisäksi pojan oikeana syntymäpäivänä 12.8. olimme menossa vieraaksi ystävämme häihin, joten silloin juhliin ei ollut aikaakaan. 

Tämä värikäs pikakakku ei ole kakku lainkaan, vaan litran vaniljajäätelö, joka sai överikoristeet päälleen. Ainoa miinus oli, että tämä herkku sulaa nopeasti!


Oikeana juhlapäivänä olimme mökillä ja juhlimme vain oman perheen ja isovanhempien kanssa. Poika avasi meidän ostamat paketit ja sai huruutella uudella sähkömoottoripyörällään.

”Kakun” virkaa toimitti litran vaniljajäätelö, jonka koristelimme suklaakastikkeella, suolapähkinöillä, keksinmuruilla, värikkäillä karkeilla ja suklaanapeilla, jotka olimme hankkineet jo helmikuussa Thaimaasta. Suklaanapeissa oli erivärisiä kirjaimia, joista muodostui ”Onnea”-teksti ja pojan nimi. Hauska idea! En tiedä, saako Suomesta jostain ostettua vastaavia.






Tällä viikolla järjestimme kotona pienet kahvikestit. Tarjoilut olivat simppelit, sillä suolaiset purtavat eli karjalanpiirakat ja pizzapalat ostimme valmiina. Lisäksi oli sipsejä, Fasu-paloja, autokeksejä ja karkkia. Kakun sentään päätin tehdä itse ja päädyin Valion sivuilta löytyneeseen sitruuna-mustikkakakun ohjeeseen.

Nakukakussa reunoilla ei ole kuorrutusta kuin ihan vähäsen, jolloin kakun kerrokset jäävät trendikkäästi näkyviin.


Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tein trendikkään ”nakukakun”. Se tarkoittaa siis sitä, että kakun kylkiä ei ole peitetty kermalla tai kuorrutuksella, vaan kerrokset on jätetty näkyviin.

Leivoin kakun kolme pohjaa jo edellisenä iltana. Ohjeessa kehotetaan käyttämään vuokaa, jonka halkaisija on 18 senttiä, mutta minulla oli vain 21-senttinen vuoka. Kakusta ei siksi tullut aivan niin trendikkään korkea kuin ohjeen kuvassa.

Kakkutaikinaan tuli runsaasti sitruunaa, mikä takasi kokonaisuudelle raikkaan maun. Vieraista etenkin ne, jotka eivät yleensä juuri välitä täytekakuista, kehuivat tätä. Maku kun on raikas ja kevyt verrattuna perinteisiin kermakakkuihin.

Oli järkevä veto jakaa kakun tekeminen kahdelle päivälle, sillä vaikka pohjat olivat valmiit, riitti mustikka-curdin keittämisessä, kuorrutuksen valmistamisessa ja kakun koristelussa vielä hommaa. Kakku sai koristeeksi pensasmustikoita ja valkosuklaata, sekä tietenkin yhden valkoisen kynttilän.

Tänä vuonna poika tarvitsi vielä kummin apua kynttilän puhaltamisessa sammuksiin. Myöskään kakun syöminen ei vielä ollut erityisesti hänen mieleensä. Karjalanpiirakka sen sijaan maistui hyvin!


Mummun luona herkuteltiin vielä perinteisellä kesäisellä mansikkakakulla. Tämä muheva versio sai koristeikseen viidakon eläimiä.


Ei kahta ilman kolmatta, sillä matkustimme synttärijuhlien jälkeisenä päivänä mummun luokse Joensuuhun, ja tietenkin täällä odotti paitsi mahtavan hieno Mersu-potkuauto, myös mehevä mansikkakakku. Nam! Ehkä näistä synttäreistä sitten kuitenkin tuli pieni spektaakkeli :)


Sitruuna-mustikkakakku (koko ohje löytyy Valion sivuilta täältä):

200 g voita
3 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
4 munaa
5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
2,5 dl piimää
2-3 sitruunan mehu ja raastettu kuori
200 g pakastemustikoita
1 rkl perunajauhoja

Vuokiin:
2 rkl voita
korppujauhoja

Mustikka-curd:
200 g pakastemustikoita
1 dl hillosokeria
1 keltuainen
50 g voita

Täyte ja kuorrutus:
150 g voita
250 g tomusokeria

1 rasia vaniljatuorejuustoa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti